Kansanedustajat tutustuivat omaishoitajan arkeen. Lue heidän kokemuksensa tästä.

8.10.2019

Kansanedustaja Mika Kari
Kansanedustaja Mika Kari
Kansanedustaja Jari Ronkainen
Kansanedustaja Jari Ronkainen
Kansanedustaja Hilkka Kemppi
Kansanedustaja Hilkka Kemppi

Haastoimme yhdistyksemme 20v-juhlavuoden kunniaksi kaikki alueemme kansanedustajat tutustumaan omaishoitajan arkeen. Puolet heistä tarttuikin haasteeseen. Iso kiitos Mika Kari, Jallu Ronkainen ja Hilkka Kemppi. Julkaisemme näiden kolmen kirjoittamat blogitekstit tässä heidän valokuviensa kanssa.

Kansanedustaja Mika Kari:
Kynnystä omaishoidon tukeen madallettava 
Päijät-Hämeessä

Sain syksyllä vierailla Päijät-Hämeen Omaishoitajien luona
ja samassa yhteydessä tutustua käytännön tasolla omaishoitajien 
elämään ja arkeen kotiseudullamme. Vierailu oli vaikuttava, 
eikä vähiten tuodessaan mieleen muistot äitini omaishoitajana 
toimimisesta reilut kaksikymmentävuotta sitten. Vaikka moni 
asia inhimillisen hoidon osalta omaishoidon kentällä on nykyisin 
paremmin kuin tuolloin, korjattavaa riittää yhä. 

Omaishoito on parhaimmillaan lähimmäisenrakkautta, joka 
tarjoaa ihmistä lähellä olevaa hoivaa terveydenhuollon 
ammattilaisten tueksi. Liian vähälle huomiolle jäävät usein kuitenkin omaishoitajien omat voimavarat sekä arjessa jaksaminen. On siis huolehdittava ennen kaikkea siitä, etteivät hoiva ja huolenpito jää milloinkaan yksin läheisen harteille. Tarvitsemme julkisen sektorin tukea järjestämään omaishoitajan ja hoidettavan asiat yhteistä hyvinvointia edistävällä tavalla. 

Olen vuosien varrella osallistunut laajalti omaishoidon tilanteesta käytävään keskusteluun eduskunnassa ja valtakunnan tasolla. Aihepiiri kiinnostaa päättäjiä, mutta kannan edelleen huolta etenkin omaishoidon tuen riittämättömästä tasosta, omaishoitajien sosiaali- ja työttömyysturvasta, sekä omaishoidon yhteensovittamisesta työelämään. Inhimillisen ja laadukkaan omaishoidon varmistamisessa riittää nykyisellekin hallituksemme työsarkaa. 

Meillä Päijät-Hämeessä omaishoidon piiriin pääseminen on tilastojen valossa muuta maata vaikeampaa ja myöntämisperusteita tulkitaan tiukkaan. Tämä on kestämätön tilanne yhdessä maamme ikääntyneimmistä maakunnista, jossa tarve omaishoidon tuelle tämänkin johdosta tulee kasvamaan. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulisi kiireesti madaltaa kynnystä omaishoidon tuen myöntämiselle ja samalla huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. 

Omaishoitajien työn arvo on korvaamaton, mutta samalla on muistettava yhteiskunnan vastuu. Omaishoidon työvoimapankki ei ole rajaton, eikä jo nykyisellään koeteltujen resurssien varaan voida laskea kasvavaa hoitotarvetta. Lopulta omaishoidon tukitoimissa on kyse vaihtoehtoiskustannuksista, joissa säästäminen moninkertaistuu muualla. Jokaisella tulee olla oikeus inhimilliseen hoitoon lähellä kotiaan, ja omaishoitotyötä tekeviä tulee kaikin voimin tukea. 

Kiitos Teille kaikille, joilla omaishoito on arjessa läsnä täällä Päijät-Hämeessä!


Kansanedustaja Jari Ronkainen:
Tutustumismatka omaishoitotyöhön

Tultuani valituksi kansanedustajaksi neljä vuotta sitten olen 
huomannut, että omaishoidosta ja sen tärkeydestä puhutaan 
eduskunnassa paljon. Työn sisältö on kuitenkin monille päättäjille
vierasta, minullekin. Kun Päijät-Hämeen Omaishoitajat Ry 
järjestivät 20. juhlavuotensa kunniaksi kampanjan, jossa haastoi 
kaikki alueen kuusi kansanedustajaa tutustumaan omaishoitajien 
arkeen, niin päätin ottaa haasteen vastaan! 

Yhdistyksen kautta sain sovittua tutustumisen pariskunnan kanssa, jossa puoliso toimi omaishoitajana MS-tautia sairastavalle kumppanilleen. Tapaamisella sain tutustua heidän arkeensa. Päivä jaksottui syömisen, liikkumisen, lepäämisen ja siisteydestä huolehtimisen kautta. Apuvälineinä käytettiin mm. pyörätuolia ja nostolaitteita. Työ vaati omaishoitajalta kiinteää läsnäoloa, osaamista laitteiden ja siirtymisten kanssa sekä tarkkaa suunnitelmallisuutta arjen rakentamiseksi.

Sain kuulla arvokasta tietoa työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Mikäli omaishoitaja käy ulkopuolisessa työssä, tarvitaan työnantajalta joustoa ja ymmärrystä omaishoidon vaatimuksia kohtaan. Lisäksi sain kuulla vertaistukiryhmistä ja järjestötoimijoista, joita on kiitettävästi rakentunut omaishoidon ympärille. Vertaistuki on todella tarpeellista niin hoitajille kuin hoidettavillekin. Tiivis sidos arkeen ja työn kuormittavuus nostavat riskiä eristäytymiselle ja ahdistukselle. Yhteiskunnan seuranta omaishoidon tilanteesta on ohutta ja viranomaisten kontrolli jää usein tekemättä jopa vuosiksi. 

Päättäjän kannalta tärkeää tietoa oli se, minkälaisilla resursseilla omaishoidon toimintaa järjestetään. Vierailu avasi ainakin minun silmäni. Omaishoitajat toimivat erittäin vaatimattomalla korvauksella ja vähillä mahdollisuuksilla jaksamista tukevaan vapaa-aikaan. Työ kuitenkin vaatii laajan kirjon esim. sairaanhoidollista ja fysioterapeuttista osaamista, kuten lääkkeiden antoa tai erilaisten apulaitteiden käyttöä. Jos palvelu hankittaisiin muualta, olisi vaatimukset ja hinta aivan toista luokkaa kuin omaishoidossa.

Näkemykseni on se, että vähintä mitä päättäjät voivat tehdä on, että omaishoidon tuki saataisiin verovapaaksi. Jos siihen ei päästä, niin omaishoidontuesta kerättyjen verojen osuudelta tulisi tarjota tukipalveluja esim. vapaa-aikaa. 

Toivon, että muutkin päättäjät käyvät katsomassa mistä omaishoidossa on kyse ja kuinka kustannustehokkaalla sekä ennen kaikkea inhimillisellä tavalla se toimii!

 

Kansanedustaja Hilkka Kemppi:
Vammaisen lapsen hoitaminen ei ole vaikeaa, 
mutta byrokratia sen ympärillä vie voimia

Otsikon sanoihin kiteytyi oppimispäiväkirjani muistiinpanot
kolmen tunnin kyläreissun jälkeen omaishoidon kummini
luona Lahdessa. Kiitos tästä upean neljän vuoden
oppimismatkan alusta.

Vierailu omaishoidon kummini luona heti kansanedustajuuden
alkumatkalla oli ihastuttava ja lämmin tapa tutustua arjen
yksityiskohtiin. Ymmärsin, että omaishoitajuuden alle
kätkeytyy melkoinen joukko erilaisia tarinoita. Kovin usein
mielikuvat omaishoidosta vievät ajattelemaan ikäihmisten
hoitosuhteita, mutta nyt ymmärrän, että puhumme myös
lapsiperhepalveluista, työikäisistä ja esimerkiksi tässä tapauksessa erityisesti vammaispalveluista.

Pelästyin siitä, kuinka paljon on vielä tekemättä. Koen epäoikeudenmukaisena muun muassa sen, että omaishoitajan sairaslomaan liittyvä byrokratia vie voimia arjen työltä. Omaishoitajan työ on arvokasta ja arvostusta pitäisi osoittaa työn ehtojen mukaisesti, aivan kuten useimmissa työsuhteissa tehdään.
On myös kohtuutonta, että henkilökohtaisen avustajan palkkaamisen esteeksi voidaan asettaa omaishoidettavan puhekyvyttömyys. Se, että hoidettava ei ilmaise omaa tahtoaan sanoin, on mielestäni omaishoidettavan kommunikoinnin aliarvioimista. Kaikilla meillä ihmisillä on tarve ilmaista itseämme keinolla tai toisella. Esimerkiksi vierailemani omaishoidettava käyttää monenlaisia muita tapoja ilmaista itseään, vaikka ei puhua voikaan.

Omaishoidon korvausta on nostettu aika-ajoin, mutta koska omaishoidon tuki on veronalaista tukea, se on jäänyt varsin pieneksi. Esimerkiksi vammaisten tukipalveluiden osalta kyse ei ole ainoastaan valtion uusista päätöksistä. Kuntien tulisi tuntea hankintalaki paremmin, jotta vammaisille turvattaisiin laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut sekä omaishoitajille riittävän jaksamisen tuki.

Mielestäni henkilökohtainen budjetti olisi valtion toimiva keino yksilöllisten palveluiden saamiseksi. Yhtä tärkeää on ymmärtää arvostaa omaishoitajien laajaa ja merkityksellistä työtä joka päivä. 

Kiitos, että omaishoitajina käytätte kallisarvoista aikaanne ja jaatte tietoa arjesta. Lupaan käyttää tuota tietoa parhaan osaamiseni mukaan, olla sitkeä ja viedä viestiä eteenpäin. Loppujen lopuksi vain arjen havainnoilla on merkitystä, sillä hyvä elämä ei mahdu yhteen muottiin.